Nordic Jewel – Tyylikkäimmät suomalaiset korut & kellot

OPAS: Epäjalot korumetallit

Tälle sivulle olemme koonneet hyödyllistä tietoa Suomessa koruissa käytettävistä, epäjaloiksi metalleiksi luokitelluista raaka-aineista.*

PRONSSI

Pronssi on titaanin ohella yleisin ja turvallisin koruteollisuuden käyttämistä epäjaloista metalleista. Pronssi on kuparin, tinan ja sinkin seos ja hapettuu ja tummuu helpommin kuin jalometalli.


Kalevala Koru – A Star All Heart, pronssiriipus

Suomessa pronssikoruja valmistaa lähinnä Kalevala Koru. Heidän pronssikoruissaan on suojaava lakkapinta, joka estää tehokkaasti tummumisen. Käytössä lakkaus kuitenkin kuluu (etenkin sormuksissa!), mutta se voidaan uusia tarpeen tullen valmistajan ja ammattitaitoisen kultasepän toimesta. Ilman lakkaa koru tummuu ja saattaa jättää ihoon tai herkkiin vaaleisiin materiaaleihin tummaa väriä. Lakkapinta saattaa vahingoittua myös hajuveden, hiuslakan tms. vaikutuksesta. Pronssikorujen käyttöä saunassa, klooratussa tai suolaisessa vedessä tulisi myös välttää.

Kuluneet kohdat sekä pienet tummumat voi kiillottaa myös kultasepänliikkeiden hopeanpuhdistusliinoilla. Liinapuhdistuksen jälkeen koru olisi hyvä pestä miedossa saippuavedessä. Ontot pallokorut, käädyt ja pahasti likaantuneet korut voi lähettää kunnostettaviksi esimerkiksi Kalevala Koruun korvausta vastaan.

HUOM. Erittäin arkojen vaaleiden materiaalien päällä ei voi suosittella hopea- tai pronssikorujen käyttöä, sillä korusta saattaa irrota väriä. Väriä saattaa tarttua myös ihoon.

TERÄS

Teräksen suosio korumetallina kasvaa kaiken aikaa. Suosion kasvu liittyy valkoisten metallien suosioon korumateriaalina ja tietenkin siihen, että jalometallien hinnat jatkavat nousuaan, mikä pakottaa teollisuuden kokeilemaan muita materiaaleja tuotteissaan. Kova, kestävä ja kiiltävä teräs on suosittu materiaali etenkin miehille suunnatuissa muotikoiruissa. Esimerkiksi Police-brändin suositut miestenkorut ovat lähes poikkeuksetta terästä, jota on sitten koristeltu esimerkiksi mustalla nahalla.


Heikki Hartikainen / Lumoava – Mahti, teräsriipus

Suomalaisista kultasepistä teräksen saloihin on uppoutunut Petri Pulliainen (Aito Helsinki), joka tekee laadukkaat ja näytävät uniikkituotteensa lähes pelkästään teräksestä.

Ruostumattomassa terässeoksessa on aina mukana pieni osa nikkeliä. Onneksi tuo allergisoiva metalli on metalliseoksessa sellaisessa muodossa, ettei se yleensä liukene käytössä. Tästä huolimatta teräskoruja ei voida varauksetta suositella henkilöille, joilla on todettu nikkeliallergia.

TITAANI

Titaani on kova, kevyt ja puhdas korumetalli, jonka käyttö on yleistynyt viimeisten vuosien aikana huomattavasti. Etenkin sormuksiin kyseinen vaaleanharmaa metalli sopii kestävyytensä vuoksi erinomaisesti. Kotimaisista suurimmista valmistajista Kultakeskus Oy käyttää titaania yhdistettynä keltakultaan näyttävässä Duetto-mallistossaan. Tuontikoruissa suurta suosiota nauttii Korutuotteen Beat of Love -titaanikihlat.

VAARALLISET KORUMETALLIT: LYIJY, NIKKELI JA KADMIUM

Niinsanotuissa muotikoruissa käytetään edelleen varsin paljon ihmiselle vaarallisia ja allergisoivia metalleja. Siski suosittelemmekin aina hankkimaan korut ja muut jalometallituotteet alan erikoiliikkeistä (kivijalka- ja verkkokaupat). Vaate- ja muotiliikkeiden korut ovat usein tehty mahdollisimman edullisista raaka-aineista kolmannen maailman hikipajoissa, eikä niiden metalliseoksista voi koskaan olla absoluuttisen varma.

Nikkelin sekä kadmiumin käyttöä jalometallialan tuotteissa säädellään EU-direktiivillä 94/27/EC. Direktiivissä nikkelipitoisuudelle asetetaan raja-arvot. Direktiivin vaatimukset nikkelin sekä kadmiumin käytöstä koskevat kaikkia ihokontaktituotteita, joihin kuuluvat muun muassa korut, kellot, kellojen rannekkeet, silmälasin sangat, nepparit ja vetoketjut. Suurimmat vaatimukset ovat asetettu lävistyskoruille, erityisesti ensiasennuskoruille. Nikkelin käytön rajoittamisella pyritään vähentämään uusia altistumisia. Jo altistuneiden allergikoiden kannattaa suosia vain nikkelittömiä tuotteita.


Nikkeliallergia on Suomen yleisin naistentauti!

Valkokullan seosaineena käytetään edelleen ajoittain nikkeliä. Vaikka kotimainen koruteollisuus on luopunut nikkelin käytöstä jo vuosia sitten, näkee edelleen maahantuojien valikoimissa nikkelillä seostettuja koruja, etenkin kaulaketjuja, varsin usein. Näissä koruissa kullan väri saadaan vaaleaksi lisäämällä seosmetalliin nikkeliä. Nikkelin määrä valkokultaseoksissa on tavallisesti noin 5-12%. Nikkeli voidaan kuitenkin korvata valkokultaseoksissa esimerkiksi palladiumilla. Näin toimivat kaikki kotimaiset koruvalmistajat! Palladium on kuitenkin kallista, jonka vuoksi nikkeliä käytetään yhä ns. kolmannen maailman valkokultaseoksissa. Tämä ei sinänsä ole laitonta, mutta riskinsä siinä aina on, vaikka laki määrääkin, että noistakaan seoksista ei saa liueta nikkeliä enempää kuin direktiivin raja-arvo sallii.

Tuoteturvallisuudesta vastaavat elinkeinonharjoittajat, jotka saattavat tuotteita markkinoille. Elinkeinonharjoittajia ovat valmistajat, maahantuojat sekä kauppa. Kauppa vastaa tuotteidensa vaatimustenmukaisuudesta, jonka lisäksi sen tulee huolehtia myyntihenkilökuntansa riittävästä tietämyksestä koskien tuotteita sekä siitä, että kuluttajalle annetaan oikea tuotetietous.

Maahantuoja tai kauppias voi halutessaan tarkastuttaa tuotteiden vaatimuksenmukaisuuden puolueettomalla tarkastuslaitoksella tai laboratoriolla (esim. Inspecta Oy) ennen tuotteiden saattamista markkinoille. TUKES valvoo markkinoilla olevien tuotteiden nikkeli- ja kadmiumpitoisuuksien säädöstenmukaisuutta.

Lähteet: Wikipedia, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes), Suomen kultaseppien liitto (SKuL ry), Inspecta Oy ja K.A. Rasmussen Oy

Ostoskorisi on tyhjä